Kevät on alkavan kasvun aikaa. Innostun aina näihin aikoihin seuraamaan kasvun ihmettä. Kahdessa viikossa mustikat alkoivat kukkia ja herneet kurkotella valoa kohti. En aikoihin ole kasvatellut rairuohoa pääsiäiseksi vaan herneitä, ne maistuu ihanilta leivän päällä juuston kanssa tai salaatissa. Just äsken pistin likoamaan taas uuden satsin ja sitten ylihuomenna multiin. Mustikankukkia vaan ihailen, niistä ei kyllä piirakkamarjoja saa vaikka mitä tekisi. Nuo varvut ovat oikein nättejä tulppaanien kanssa, tulppaanit jo kuihtuivat, mutta nämä ilokseni kukkivat vielä. Kohta nekin on entiset, joten on tehtävä uusi reissu metsään. Paitsi...lumi peittää nyt maan, täytyy vaan kaivaa lumen alta kuin poro jäkäliä.
Pienistä asioista on ilo kaivettava irti, lumenluontikin eilen oli kivaa pitkästä aikaa, sitä "herkkua" onkin ollut vähän tänä talvena. Nyt kun aurinko paistaa pakkasen kanssa, silmiä ihan häikäisee ja mieli laulaa.
Torstaina menen Tukkisaaren risteilylle, sekin on jännää.
Eikun naattimaan kaikesta tästä...erilaisista päivistä, nyt kun vielä tekee mieli vähän irrotella... Satakoon, paistakoon, tuulkoon, tyyntyköön...eletään joka päivä.
