keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tarpeeseen


Kaiken tämän nykyisen "kurjuuden" aikana Hesassa rakennetaan lämmitettyä kävelykatua Keskuskadulle, entisen kouluni viereen. Kadun eteläosa Stokkan kohdalla on jo valmiina.
Kilometreittäin putkistoa lämmittää kiertämällä tiheässä laatoituksen alla,vesiglyseriiniseosta sisällään.. Kyllä neliömetrille tulee hintaa ja veronmaksajat, niin mitä .....;) Kivien kotimaa ei mulle selvinnyt .Kallista on ja  hienoa työtä, eriväristen ja muotoisten kivien asettelu ei ole ihan nopeaa touhua. Tekijät puhuivat ulkomaan kieltä. Oli kiintoisaa seurata osaavien miesten työskentelyä, tarkkaa puuhaa vatupassin kanssa saada kaadot kohdalleen, lammikot ei riemastuta ketään.
Jälki on näyttävää ja tietysti säästöä tulee sitten aurauskuluissa ajan kanssa.
Ylläolevat Helsingin keskustan kehittäjät, herrat Ehrenstöm ja Engel katselisivat vieläkin enemmänihmeissään kuin minä tätä menoa, eikös nyt nupukivetys enää riitä. Kehitys kehittyy, kohta varmaan koko katu katetaan.
Kuitenkin suurin osa kansasta ei taida katsella laattojen sommitelmia, ei edes huomaa niitä rynniessään eteenpäin. Onhan tämä iloa silmille ja jaloille.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Kaupungissani

Kaupunkini, jonne mm. halutaan Guggenheim
(ihan fiksujen poikienhuumoria)
ihka elävä muistomerkki toisen maailmansodan pommituksista.
Vaurioitunut mänty kasvaa aivan kaupungintalon vieressä.
Sitä ei monikaan huomaa, itsekin vasta äskettäin näin sen.

Keltainen on uskomattoman valovoimainen väri

Tätä kunniakujaa on ihanaa ajaa  keskustaan.
Talvellakin huurteisena se on häikäisevä
hopeapajukujanne.
Terapeuttista!
 

                  Vielä on kaunista syksyä jäljellä, pari viikkoa vielä, kaikki heleys on mennyttä ja alkaa se varsinainen synkkä syksy liejuineen ja pimeyksineen. Se synkkä aika on sitä minun syntymäaikaani. Kesän lapsena olisi tietysti mukavampaa, mutta minkäs teet ;)