Kesäaika

Riemullista on siirtää kelloja eteenpäin, kesä tulee taas odottaen, ei yllättäen kuten talvi tulee. En oikein ymmärrä ihmisiä, joille kellojen siirto on ikävää puuhaa. Eihän sitä nyt sentään viikoittain tehdä.
Kasvun ihmettä herneenversoissakin on mukavaa seurata.
Nautin joka hetkestä ja elän päivän kerrallaan iloisena siitä mitä mulla on. Vähän on paljon !

Lumikuraa

Olinpa Palmusunnuntaikävelyllä uusien sauvojeni kanssa. Auringon sulattamia kadunvarren kasoja oli  koko tien mitalta.Tuosta näkee, miten liikenne likaa, kulunutta asfalttia taitaa olla suurin osa. Hauskoja muodostelmia, ihan selvät lumiturson hampaat, siinä se katseli ahneena vesi hampaista valuen. .
Vastapainona hempeän suloisenvalkoisille hangille halusin kuvata tämänkin puolen kevättalvesta. Lämpöä oli +4 astetta ja tyyntä. Tämä on alkukevättä parhaimmillaan.

Talviomenapuuni

 

Kaksi vanhaa omenapuunrunkoa odottelee kesää, kuten Satukin, ihana lapsenlapseni, nuorin kuudesta ja ainoa tyttö.

Keinussa

Lumimammat istuskelevat vielä jonkin aikaa kaikessa rauhassa Palvelutalon pihassa.