keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Mummotautia

Mummotautiin kuuluu monenlaisia oireita. Nyt en puutu niihin fyysisiin , vaan ihan näihin tavallisiin sosiaalisiin ympyröihin liittyviin. Eikös olekin niin, että mummit, miksei vaaritkin, kantavat lompakossaan lastenlastensa kuvia. Niitä sitten ihan pyytämättä esitellään tutuille ja tuntemattomillekin mahdottoman ylpeänä. Kuinka ihmeellisiä, kauniita ja älykkäitä ne ovatkaan.
Mulla näitä on yhteensä 6 , joista vain yksi, eli nuorin on tyttö. Eikä yksikään ole punatukkainen kuten mumminsa (pojat sanoo mumskajäbäksi). Tyttö olisi mielestäni saanut olla punapää. Mutta kun ovat kaikki ihan normaaleja.
Mitään huolia he eivät ole aiheuttaneet vanhemmilleen eikä mulle tietenkään.


Kolmanneksi vanhin pitää täällä Kouvolassa oman sellokonserttinsa. Vuosi sitten hän tuli toiseksi Turun sellokilpailuissa ja opiskelee siis edelleen Sibbiksessä. Rakastan sellon ääntä, toki muitakin soittimia on ihana kuulla. Jaani on hurjan empaattinen luonne. Olen kutakuinkin kaikkiruokainen musiikin suhteen, klassisen tahtiin ei oikein voi tanssia, siksi tanssimusiikki on kanssa mahtavaa.
On tämä kesän odotus taas ihanaa, ovia voi pitää auki  ja kulkea paljasjaloin sisäänulos.
Mukavaa elellä, kun jokin sävel soi mielessä ja sydämessä.